Digitaalisen kansalaisuuden taidot jakavat ihmiset kahteen leiriin.
Eri puolilla maailmaa näemme esimerkkejä siitä, miten digitaaliset kansalaisuustaidot jakavat ihmiset kahteen ryhmään: niihin, jotka hallitsevat ne, ja niihin, jotka eivät hallitse niitä. Tämä jako jättää viimeksi mainitut alttiiksi manipuloinnille. Nykyään jopa valtioiden johtajat, tai sellaisiksi pyrkivät, käyttävät tätä jakoa häpeilemättä hyväkseen. Totuudesta ja faktoista on tullut joustavia käsitteitä, ja ilman digitaalisen kansalaisuuden perustaitoja yksilöt ovat vaarassa joutua harhaanjohdetuiksi.
Lapset ja nuoret ovat erityisen vaarassa. Ilman kriittistä ajattelua, digitaalista lukutaitoa ja muita keskeisiä digitaalisia taitoja he ovat erittäin alttiita ulkoisille vaikutteille ja erilaisille riskeille. <br>
Kasvava digitaalinen kuilu
Maailmanlaajuinen ICILS-raportti (Tietotekniikka- ja tietolukutaito) arvioi eri maiden 8. luokan oppilaiden digitaalisia taitoja sekä koulujen ja opettajien valmiuksia tukea oppilaiden oppimista. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tietotekniikka- ja tietolukutaito (CIL) ja laskennallinen ajattelu (CT)sekä tieto- ja viestintätekniikan (ICT) resurssien saatavuus ja käyttö kouluissa.
Raportin terminologiaa:
- Tietotekniikka- ja tietolukutaito tarkoittaa digitaalisia tekstitaitoja, kykyä käyttää tietokoneita tehokkaasti sekä taitoja, joita tarvitaan tiedon etsimiseen, käsittelyyn ja jakamiseen, erityisesti verkossa.
- Laskennallinen ajattelu keskittyy ongelmanratkaisuun teknologisessa kontekstissa, mukaan lukien taidot esittää ongelmia algoritmisesti ja toteuttaa ratkaisuja tietokoneiden avulla.
Raportin keskeiset havainnot
- Opiskelijan pätevyys: Monet opiskelijat kokevat vaikeuksia CIL-taitojen kanssa. Lähes puolet ei täytä itsenäisen digitaalisen työskentelyn vaatimuksia.
- Laskennallinen ajattelu: Taidot vaihtelevat huomattavasti, ja vain pieni osa oppilaista saavuttaa korkean osaamistason. Suurin osa oppilaista pystyy suorittamaan perustoiminnot, mutta heillä on vaikeuksia edistyneissä laskennallisissa ongelmanratkaisutehtävissä.
- Digitaalinen kuilu: Opiskelijat, jotka tulevat korkeammasta sosioekonomisesta taustasta tai joilla on paremmat mahdollisuudet käyttää digitaalisia välineitä, suoriutuvat paremmin sekä kielten oppimisen (CIL) että kriittisen ajattelun (CT) taidoissa.
- Opettajankoulutus: Opettajat tarvitsevat lisää ammatillista täydennyskoulutusta, jotta he voivat integroida tieto- ja viestintätekniikan tehokkaasti opetukseen.
- Tietotekniikan käyttö opiskelijoiden keskuudessa: Vaikka oppilaat käyttävät aktiivisesti digitaalisia työkaluja koulun ulkopuolella, niiden tehokas hyödyntäminen opetuksessa on edelleen vähäistä. Moniajoa akateemisten tehtävien suorittamisen aikana heikentää entisestään tietoteknistä ajattelua.
Raportti korostaa tarvetta paremmille ICT-resursseille, opettajien koulutukselle ja teknologian yhdenvertaiselle saatavuudelle digitaalisen lukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun kehittämiseksi opetuksessa.
Hälyttäviä merkkejä Suomesta
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö (2023) on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi maailman johtava kestävän digitalisaation kehittäjä ja hyödyntäjä kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa vuonna 2027. Keskeisenä toimenpidealueena on niin oppilaiden kuin opettajienkin digitaalisen osaamisen kehittäminen.
- Lähes puolella suomalaisista kouluista ei ole selkeää strategiaa tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksessa.
- Opettajat kokevat tarvitsevansa lisää koulutusta, jotta he voisivat käyttää teknologiaa tehokkaasti opetuksessa.
- Ohjelmoinnillista ajattelua ja ohjelmointia ei edelleenkään arvosteta riittävästi, ja oppilaiden kiinnostus teknologia-alan ammatteja kohtaan on huolestuttavan vähäistä.
- Digitaalisten taitojen kasvava kuilu jättää jotkut oppilaat valmistautumatta digitaalisen maailman vaatimuksiin, kuten verkkoturvallisuuteen ja tieto- ja viestintätekniikan käytännön sovelluksiin.
Vaikka suomalaiset opiskelijat ovat edelleen maailman kärkikolmanneksessa, koulujen ja opettajien valmiuksien puute on varoittava signaali päättäjille ja vanhemmille. Ilman toimenpiteitä suomalaislapset ovat vaarassa jäädä jälkeen tulevaisuuden kriittisissä taidoissa, kuten ongelmanratkaisussa ja teknologian luovassa käytössä, ja samalla heistä voi tulla haavoittuvampia tietoverkoissa tapahtuvalle väärinkäytöksille ja disinformaatiolle.
School of Gaming opettaa lapsille ja nuorille digikansalaisen perustaitoja pelien avulla
Klo School of Gaming, pidämme itseämme digitaalisen koulutuksen kumppanina. Muunnamme nämä haasteet mahdollisuuksiksi tukea vanhempia ja lapsia entistä tehokkaammin. Käyttämällä suosittuja pelejä, kuten Minecraft ja Fortnite Creative, käsittelemme ICILS-raportissa esiin tuotuja puutteita.
Ohjelmiemme avulla lapset oppivat digitaalisen tulevaisuuden kannalta kriittisiä taitoja, kuten:
- Laskennallinen ajattelu: Mielenkiintoiset tehtävät opettavat ongelmanratkaisua, algoritmista ajattelua ja päätöksentekoa.
- Tietokonetaidot: Korostamme tietokoneen käyttöä alusta alkaen ja opastamme vanhempia sopivien laitteiden ja ohjelmistojen valinnassa.
- Yhteistyö ja viestintä: Pienryhmätyöskentely edistää tiimityöskentelyä, itsensä ilmaisua, neuvottelutaitoja, konfliktien ratkaisua, kriittistä ajattelua ja muita tärkeitä sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan menestymiseen sekä verkossa että sen ulkopuolella.
- Luottamus teknologiaan: Yhteisössämme lapset saavat positiivista vaikutusta ikätovereiltaan ja oppivat käyttämään digitaalisia työkaluja luovasti ja vastuullisesti, yhdistämällä leikin tulevaisuuden vaatimuksia vastaaviin taitoihin.
Tutustu School of Gamingin palveluihin
Tutustu tarjontaamme verkkosivuillamme leirit ja viikoittaiset kerhot. Tutustu aikataulu juuri täällä verkkosivuillamme!